Vuosaari-lehden haastattelussa pormestari Juhana Vartiainen

Pormestari Juhana Vartiainen. Kuva: Jetro Stavén

Pormestari Juhana Vartiainen. Kuva: Jetro Stavén

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen isännöi torstaina 16.2. kello 19–20.30 Vuosaaren lukiossa järjestettävää Pormestarin iltaa. Paikalla keskustelutilaisuudessa on pormestarin lisäksi keskustelemassa ja asukkaiden kysymyksiin vastaamassa myös kaupungin ylintä johtoa. Lisää tietoa Pormestarin illasta tässä artikkelissa.

Vuosaari-lehti sai mahdollisuuden haastatella pormestari Vartiaista jo etukäteen. Tässä lehden esittämiä kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia.

Vuosaarelaisia askarruttaa alueen jo vuosia ja vuosikymmeniä jatkunut rakentaminen. Onko Vuosaarelle olemassa suunnitelmissa joku lopullinen asukasmäärä?

– Vuosaari on todella kasvanut merkittäväksi Helsingin esikaupungiksi 1960-luvulta alkaen. Väestönkasvu on ollut nopeaa erityisesti 1960-luvulla ja myöhemmin 1990–2000-luvuilla Meri-Rastilan, Kallahden ja Aurinkolahden rakentuessa. 2010-luvulla vuosaarelaisten määrä on jatkanut kasvuaan, mutta aiempia kehitysvaiheita maltillisemmin. Vastaavan kehityksen odotetaan jatkuvan myös 2020- ja 2030-luvuilla. Kaupungin virallinen väestöennuste ulottuu vuoteen 2036, jolloin Vuosaaren asukasluvun ennustetaan olevan noin 47 600. Uusien asukkaiden lisäksi rakentamista tarvitaan myös nykyisen asukasluvun ylläpitämiseen, sillä nykyisessä kaupunkirakenteessa asumisväljyyden ennustetaan kasvavan. Vuosaarelaisten, kuten muun Helsingin ja Suomen väestön, keski-ikä nousee. Samalla lapsiperheiden osuus väestöstä pienenee, mikä aiheuttaa keskimääräiseen asumisväljyyden kasvua. Helsingin yleiskaavan 2016 tarkasteluaika ulottuu virallista väestöennustetta pidemmälle vuoteen 2050 saakka. Yleiskaavan pohjalta on arvioitu, että Vuosaaren asukasluku voisi kasvaa noin 60 000 asukkaaseen. Se ei ole kuitenkaan ennuste, vaan arvio siitä mikä nykyisen yleiskaavan pohjalta olisi mahdollista.

Uskon ja toivon, että vuosaarelaisille alueen kehittyminen ja kasvu on pitkällä aikavälillä myös kokonaisuudessaan hyvä asia. Alueen kehittyminen ja rakentaminen johtaa vuosaarelaisten asuntojen arvonnousuun ja lähipalveluiden paranemiseen. Kasvava ja kehittyvä kaupunki tuo lupauksen paremmasta!

Vuosaaren terveysasiat ovat olleet näkyvästi esillä. Terveysasemalle ei tahdo päästä ja odotusaika hoitoon pääsyyn on pitkä. Aiemmin, huomattavasti pienemmällä asukasmäärällä Vuosaaressa oli kaksikin terveysasemaa. Lähivuosina asukasmäärä kasvaa edelleen huomattavasti. Miten hoitoon pääsyn ongelma ratkaistaan?

– Vuosaaren terveysasemalla on tehty paljon töitä hoitoon pääsyn parantamiseksi ja se alkaa kantaa hedelmää. Hoitojonoja on saatu lyhenemään ja hoitoon pääsyä nopeutettua. Vuonna 2022 hoitoon pääsy kiireettömissä asioissa oli Helsingin keskitasoa. Kiireelliset asiat pystyttiin hoitamaan saman tai seuraavan päivän aikana.

Lääkäritilanne terveysasemalla on paranemassa. Olemme panostaneet lääkärien työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen. Vuosaaren terveysasema saikin vuonna 2022 kandiystävällisen terveyskeskuksen tunnustuksen hyvästä kesälääkäreiden perehdytyksestä ja ohjaamisesta. Vuonna 2023 palkataan jälleen uusia lääkäreitä. Kesälääkäreiden paikat ovat jo täynnä. Myös hoitajien paikat ovat kaikki täynnä. 

Teemme aktiivisesti töitä sen hyväksi, että saamme riittävästi henkilökuntaa terveysasemillemme ja jotta asukkaamme voivat saada hyvää palvelua ja apua mahdollisimman ripeästi. Toimimme haastavassa toimintaympäristössä koko yhteiskunnan tasolla, mutta näitä ongelmia pyrimme koko ajan ratkomaan.

Puhutaan eriarvoistumisesta, segregaatiosta. Sitä on Vuosaaren eri osa-alueiden keskenkin. Miten ongelma ratkaistaan? Ehkäiseekö sitä esimerkiksi se, että vanhaa asuntokantaa puretaan, kuten Meri-Rastilassa, ja tilalle rakennetaan entistä tehokkaammin, entistä korkeampia taloja? Lisääkö se asukkaiden hyvinvointia?

– Ihan aluksi on rehellisesti todettava, että segregaatioon liittyvien haasteiden ratkaisemiseen ei ole nopeita tai helppoja ratkaisuja. Segregaation ehkäisy on kuitenkin otettu vakavasti ja se on yksi isoimmista ja keskeisimmistä kokonaisuuksistamme tällä kaudella.

Seuraamme aktiivisesti eri kaupunginosien viihtyisyyttä, turvallisuutta sekä sosioekonomista kehitystä, ja pyrimme kehittämään erityisesti alueita, jotka ovat muita heikommassa asemassa.

Olemme valinneet viisi eri aluetta kaupunkiuudistusalueiksi, joilla tehdään monipuolisesti erilaisia tilannetta tasapainottavia toimenpiteitä. Vuosaaresta kaupunkiuudistusalueeksi on valittu Meri-Rastila. Muista kaupunkiuudistusalueista olemme saaneet tähän mennessä positiivisia kokemuksia.

Alueelle lisätään erityisesti asumisoikeus- ja omistusasumista, koska alue on nykyisin poikkeuksellisen vuokra-asuntopainotteinen. Uusien asumisen vaihtoehtojen lisäksi kehitämme alueen koulu-, päiväkoti- ja leikkipuistopalveluita, uudistamme kaupallisia palveluja ja luomme edellytykset niiden lisäämiselle. Liikkumista kehitämme erityisesti pyöräilyn ja jalankulun osalta, virkistysalueita uudistamme muun muassa puistopalveluja ja reitistöä parantamalla. Toteutamme alueella myös julkista taidetta sekä kulttuuritapahtumia. Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksella pyrimme saamaan alueesta entistä turvallisemman ja viihtyisämmän sekä lisäämään asukkaiden hyvinvointia. Uudistuksia suunnitellaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

 Miksi palvelut tulevat aina rakentamisen perässä? Hyvänä esimerkkinä vaikkapa koulut. Vuosaareen tulee asukasmäärän lisääntyessä uusia oppilaita niin paljon, että osa pitää siirtää väistötiloihin.

– Ymmärrän hyvin tähän liittyvän huolen. Suurin osa Vuosaaren koulujen ja päiväkotien väistötilatarpeista johtuu korjaus-, laajennus- ja uudisrakennushankkeiden rakentamisajasta. Koska palvelut säilyvät pääsääntöisesti nykyisillä tonteillaan, joudumme järjestämään toimintaa väistötiloissa työmaavaiheen aikana.

Etsimme myös aktiivisesti vaihtoehtoja väliaikaisille rakennuksille. Esimerkiksi Meri-Rastilassa harkitaan yhden pysyvän päiväkotirakennuksen rakentamista etuajassa, jotta sama rakennus voisi toimia alkuvaiheessa muiden kohteiden tarvitsemana väistötilana. Voin vakuuttaa, että toimialat tekevät parhaansa, jotta palvelut toteutuisivat oikea-aikaisesti. Ymmärrän kuitenkin hyvin myös asukkaiden turhautumista, sillä monet prosessit kieltämättä etenevät hitaasti. Esimerkiksi Meri-Rastilassa tavoitteena on, että Jaluspolun korttelitalon uudistaminen olisi ensimmäisten alueen rakennushankkeiden joukossa.

Vuosaaressa esimerkiksi Kallvikintien vartta täydennysrakennetaan. Yhdeksi pääperusteluksi on mainittu tänne joskus tuleva Raide-Jokeri 2. Asuntojen rakentaminen on jo käynnissä, mutta onko mitään takeita siitä, että Raide-Jokeri 2 joskus liikennöi täällä?

– Tavoitteenamme on, että uusi rakentaminen keskittyy erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Kallvikintiellä kulkee bussiliikenteen runkolinja 560, joten sen ympäristössä joukkoliikennetarjonta on jo nyt itse asiassa monia muita alueita parempi. Ajattelisin, että runkolinjan korvaaminen pikaraitiotiellä tulee ajankohtaiseksi sitten, kun bussien kapasiteetti ei enää riitä kasvavalle käyttäjämäärälle. Tämän on arvioitu olevan ajankohtaista aikaisintaan 2030-luvulla. Takeita raitiotien toteutumisesta ei silti tietenkään ole ennen kuin siitä on tehty toteuttamispäätös. Investointiin ja toteutukseen liittyvät päätökset tehdään yleensä vasta lähempänä hankkeen toteutusajankohtaa.

Kaupungin taholta on korostettu, että muun muassa metroasemien seutuja tiivistämällä voidaan säästää luonto- ja viheralueita rakentamiselta. Toteutuuko tuo lupaus Vuosaaressa?

– Suurimmassa osassa kaupunkia asemakaavoitusta ja rakentamista ohjaa vuoden 2016 Helsingin yleiskaava. Yleiskaavan mukaan kaupungin kasvu toteutuu pääsääntöisesti nykyisen kaupunkirakenteen tiivistymisenä ja tehostumisena. Aiempina vuosikymmeninä kaupungin kasvu on painottunut enemmän kokonaan uusille alueille, joista monet ovat olleet sitä ennen luonnonympäristöä. Lisäksi viime vuosina maankäytön kehityskuvasta on poliittisessa päätöksenteossa poistunut sellaisia aiemmin suunniteltuja rakentamiskohteita, jotka ovat nykyisin luonnonympäristöä. Yksi merkittävimmistä tällaisista päätöksistä on kaupunkistrategiassamme tekemämme linjaus, jonka mukaan Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön. Tämä linjaus kytkeytyy myös Vuosaaren alueeseen.

Haastattelu: Vuosaari-lehden toimitus