Sataman tietunneli meni remonttiin ja sulkuun 6.1.2026. Tunneleiden tekniset järjestelmät uusitaan ja tunnelirakenteita korjataan. Remontin arvioidaan kestävän noin vuoden. Sen aikana liikenne on ohjattu varareitille, joka kulkee välillä Itäväylä–Kallvikintie–Niinisaarentie–Vuosaaren satama.
Vuosaaren sataman tietunneli meni 6.1.2026 noin vuodeksi remonttiin. Tunnelitöiden aikana käytössä on kiertotie välillä Itäväylä–Kallvikintie–Niinisaarentie–Vuosaaren satama. Tietunnelin läpi on mennyt vuodessa noin miljoona rekkaa, joten myös Vuosaaren teillä menevällä varareitillä on riittänyt raskaita ajoneuvoja välillä jonoksi asti.
Miten liikenteen siirtyminen tunnelin varareitille on sujunut, Fintrafficin hankepäällikkö Jukka Värri?
– Kyseessä on ollut iso muutos Vuosaaren liikenteessä, mutta kaiken kaikkiaan siirtyminen varareitille on sujunut turvallisesti. Jonkin verran ruuhkia on syntynyt, kuten saattoi odottaakin, ja muutama raskas ajoneuvo on jumittunut vaativien keliolosuhteiden takia. Kokonaisuutena liikenne on kuitenkin kulkenut turvallisesti ja varareitillä on ajettu vastuullisesti ja toiset huomioiden.
Mistä siirtymisen alkupäivien ajoittaiset ruuhkat johtuivat?
– Alkupäivät ovat yleensä liikenteellisesti aina ne hankalimmat, sillä silloin muuttuneita liikennejärjestelyjä vasta opetellaan. Alkupäiville saatiin Uudellemaalle myös huonoja ajokelejä, ja kiertotien ulkopuolisetkin onnettomuudet kauempana Itäväylällä heijastelivat sen liikenteen sujuvuuteen. Myös muutamien rekkojen jumiutuminen vaikutti liikenteeseen.
Onko varareitin hoitoluokka varmasti korkein mahdollinen, kun ainakin aluksi muutamat rekat jumittivat esimerkiksi Kallvikinkintien mäessä?
– Kyllä, kiertotien talvikunnossapidosta vastaava Helsingin kaupunki on nostanut kiertotien kunnossapidon korkeimpaan mahdolliseen luokkaan. Samoin Itäväylän kunnossapidosta vastaava elinvoimakeskus (entinen ELY) on määritellyt kyseisen alueensa myös korkeimpaan kunnossapitoluokkaan. Sen lisäksi meillä on kiertotielle varattu omaa kunnossapitokalustoakin tukemaan Helsingin talvikunnossapitoa, eli kyllä on panostettu.
Ajokelejä seurataan ympäri vuorokauden, ja hiekoitus ja auraus pyritään ajoittamaan niin, että huonotkin ajokelit vaikuttaisivat liikenteen sujuvuuteen mahdollisimman vähän. Pitkälle hommaa pyritäänkin tekemään siis ajokelit etukäteen ennakoiden ja tässä kunnossapito tekee parhaansa.
Kallvikintien mäen haasteet raskaalle liikenteelle on otettu nekin jo suunnitteluvaiheessa huomioon, ja mäkeen on yhdessä katuverkon kunnossapidosta vastaavan tahon eli Helsingin kaupungin kanssa kiinnitetty erityishuomiota aurauksessa ja hiekoituksessa. Nuo alkupäivien jumittuneet rekatkin saatiin kunnossapidon avustuksella nopeasti liikkeelle. Eli kun rekkoja on kiertotiellä kulkenut jo tuhansittain, niin hyvin pienellä prosentilla jumiutumisia on selvitty. Jokainen jumiutuminen on tietysti liikaa, ja niihin pyritään reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Kallvikintien mäkeen on tuotu myös pikaensiavuksi omat hiekoitusastiat valmiiksi.
Eräs Vuosaari-lehden lukija ihmetteli, miksi osasta varareitin kiertoliittymiä voi ajaa läpi ja osasta ei. Mihin suuntaan ja ketkä voivat ajaa tuollaisista kiertoliittymistä läpi ja miksi noissa kohdissa opasteet eivät kerro, että liittymän ”läpi” voi ajaa?
– Kiertoliittymässä eli liikenneympyrässä ajettaessa on selkeät liikennesäännöt. Ne pätevät myös kiertotiellä. Eli ympyrän keskeltä ei saa kiertoliittymässä ajaa, vaan mennään liikennesääntöjen ja opasteiden mukaisesti vastapäivään kiertäen.
Ainoan poikkeuksen kiertoliittymissä voivat tehdä erikoiskuljetukset. Eli esimerkiksi Niinisaarentien ja Porslahdentien kiertoliittymässä on näitä erikoiskuljetuksia varten olemassa mahdollisuus hyödyntää myös liittymän keskellä olevaa aluetta. Tällä on varmistettu, että luvanvaraisesti liikkuvat erikoiskuljetukset pääsevät kiertotiellä varmasti etenemään. Nämä luvanvaraiset erikoiskuljetukset suunnitellaan liikenteenohjauksineen etukäteen tarkoin ja ajoitetaan yleensä ilta- tai yöaikaan, jolloin liikennettä on vähiten.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Kallvikintien mäki on huonoilla keleillä haasteellinen paikka raskaille ajoneuvoille.
Ilmeisesti pahimmat ruuhkahuiput ovat, kun laivoista purkautuu rekkaliikennettä?
– Satamaliikenne kulkee vilkkaana arkisin, ja kiireisintä on yleensä kello 10–12. Tämän lisäksi normaali työmatkaliikenne aiheuttaa aamun ja iltapäivän jonoutumisia. Nämä on hyvä ottaa huomioon ja varata normaalia enemmän aikaa omaan liikkumiseen.
Vuosaaren satamaan saapuu arkipäivisin keskimäärin noin viisi rahtialusta. Satamaliikenteestä kannattaa huomioida, että satamaan suuntautuva liikennevirta on tasaisempaa, mutta satamasta poispäin lähtevässä liikenteessä esiintyy liikennepiikkejä, kun esimerkiksi Finbo Cargo-, Finnstar-, Finnlady- ja Finnmaid-alukset saapuvat satamaan: ensimmäiset rekat pääsevät usein lähtemään satamasta liikkeelle jo noin 15 minuuttia saapumisen jälkeen.
Mistä varareitin tilannetta (tieolosuhteet, ruuhkat) voi seurata parhaiten reaaliajassa?
– Tätä tarkoitusta varten suosittelisin lataamaan puhelimeen ilmaisen Fintraffic Mobiilin tai sitten katsomaan tietoa verkosta Fintrafficin Liikennetilanne-palvelusta. Molemmista näkyy kamerakuvana liikennevirtaa, tietoa ajokeleistä ja liikenteen sujuvuudesta sekä liikennetiedotteet.
Rekkoja kuljettavien rahtialusten päivittäiset aikataulut löytyvät Helsingin Sataman verkkosivuilta tästä linkistä.
Mitkä ovat ytimekkäät neuvosi ja terveisesi varareitin käyttäjille?
– Pidetään näin talvikeleissä turvaväli edellä ajavaan riittävän pitkänä ja ajonopeus maltillisena. Etenkin pakkaskeleillä tienpinnat ovat usein Suomessa paikoitellen liukkaat, koska liukkaudentorjunta on pakkasella teknisesti vaikeaa. Hyvä uutinen on ehkä se, että usein pahimmat pakkasjaksot on meillä täällä etelässä koettu helmikuun loppuun.
Liikennettä on nyt kuitenkin kiertotiellä paljon ja mukana on myös runsaasti rekkaliikennettä. Pidetään siis maltti, huomioidaan raskasliikenne ja annetaan riittävästi tilaa. Lisäksi otetaan matkantekoon ylimääräistä aikaa etenkin näin talvikeleillä.
Teemme tänä vuonna kaikkemme, jotta Vuosaaren tunneli saadaan liikenteelle käyttöön aikataulussaan. Uusimme remontissa koko tunnelitekniikan, korjaamme rakenteita ja päivitämme kuivatus- sekä sammutusvesijärjestelmät. Eli kyseessä on mittava ja vaativa projekti. Tunnelin sulkeminen näkyy valitettavasti katuverkon liikennemäärissä, mutta tunnelin rakenne ja turvallisuusmääräykset eivät valitettavasti mahdollistaneet meille töiden tekemistä vaiheittain eikä kaksisuuntaista liikennettä yhdessä putkessa. Töitä tehdään, jotta 1,5 kilometriä pitkä tunneli saadaan taas turvalliseksi ja toimivaksi ja liikenne sinne takaisin.
Minne voi jättää palautetta kiertotien talvihoidosta?
– Jos asiasi ei ole akuutti liikennettä vaarantava asia, jätäthän palautteesi katuverkolta Helsingin kaupungin vikailmoituslomakkeella, jonne pääset tämän linkin kautta.
Mikäli palautteesi koskee alueen maantieverkkoa, palautteen voi jättää Palauteväylä-palvelussa, jonne pääset tämän linkin kautta.
Mikäli havaitset varareitillä liikennettä vaarantavia akuutteja poikkeamia, kuten vaarallista liukkautta, voit soittaa siitä tunneliremontin aikana suoraan Tienkäyttäjän linjalle p. 0200 2100.
Haastattelu: Antti Honkanen
Kuvat: Eero Honkanen
