Vanhassa kuvassa on Vilholan tyttöjä pihalla vuonna 1957. Vilholan talot olivat Sasekan tehtaan työntekijöiden 2-kerroksiset talot nykyisen Airoparintie 1–3:n paikalla.
historia
Vanhat vuosaarelaiset koolla jälleen
Iloinen puheensorina ja jälleennäkemisen riemu täytti Rastilan kartanon salit, kun noin viisikymmentä entistä ja nykyistäkin vuonna 1963 tai sitä ennen Vuosaaressa asunutta vanhaa vuosaarelaista kokoontui lauantaina 21.9. yhteiseen iltaan muistelemaan menneitä.
Aurinkolahtea vuonna 1999 ja 2024
Kuvassa lukija Krister Sanmarkin todennäköisesti vuonna 1999 nykyisestä Aurinkolahdesta ottama kuva, jossa näkyy ravintola Vilamo saunarakennuksineen. Samassa artikkelissa kuva vuoden 2024 tilanteesta.
50 vuotta sitten lakin saaneita riemuylioppilaita juhlittiin
Vuosaaren lukion ylioppilasjuhlassa lauantaina 1.6. lakin sai ennätysmäärä tuoreita ylioppilaita, yhteensä 146 lakkipäätä. Samassa tilaisuudessa juhlittiin vuonna 1974 eli 50 vuotta sitten Vuosaaren yhteiskoulusta (VYK) valmistuneita riemuylioppilaita.
Näyttely Helsingin suurpommituksista 1944
Sanomatalon Mediatorilla (Töölönlahdenkatu 2) on nähtävillä Kolmen yön ihme – Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 -näyttely, joka kertoo helmikuussa 1944 Helsinkiin kohdistuneista Neuvostoliiton suurpommituksista.
Menoa urheilukentän laidalla ennen vanhaan
Vuosaari-lehden arkistokuvissa on liikuntatapahtumia Heteniityn urheilukentän ympäristössä 1960- ja 70-luvulla.
Pennasen Sakke korjaa pyörät ja hoitaa sielut
Vuosaaren Pyörähuolto on varmasti usealle vuosaarelaiselle tuttu liike. Mies liikkeen takana on Sakari ”Sakke” Pennanen, vuodesta 1965 lähtien Vuosaaressa asunut pitkänlinjan vuosaarelainen.
Rastilan kartano ennen ja nyt
Vanhassa kuvassa on Rastilan kartano noin vuonna 1900 ja nykyisin vuonna 2024.
Presidentti Martti Ahtisaari Vuosaaressa
Artikkelissa muistellaan Vuosaari-lehden arkistokuvien kautta edesmenneen Martti Ahtisaaren vierailuja Vuosaaressa niin presidenttinä kuin presidentin viran jälkeenkin.
Joonialainen pylväikkö 1920-luvulla Aurinkolahdessa
Kuvissa on urakoitsija Jalo Syvähuokon huvila Hietalan puutarha Aurinkolahdessa 1920-luvulla ja nykypäivänä.
Taiteilijatalon ja rakennusten historiaa
Artikkelissa kerrotaan Vuosaaren taitelijatalon ja sen viereisen Villa Lill Kallvikin historiasta.
Marielundin tilalla 1960–70-lukujen vaihteessa
Vanhassa kuvassa on nykyisen Vuosaaren kirkon kohdilla sijainnut Marielundin tila.
Rastilassa 1960–70-lukujen taitteessa
Lukijan vanhassa kuvassa ollaan Rastilan leirintäalueella 1960- ja 70-lukujen vaihteessa.
Ulappasaarentiellä vuonna 1974
Vanhassa kuvassa ollaan Ulappasaarentien ja Vuosaarentien risteyksessä vuonna 1974
Vuosaaren Martoilla vireää toimintaa vuosikymmenten ajan
Vuosaaren Martat täytti 70 vuotta maaliskuussa 2023. Vuonna 1953 perustetun Vuosaaren vanhimman suomenkielisen yhdistyksen toiminta on ollut vireää läpi vuosikymmenten. Artikkelissa käydään läpi Vuosaaren Marttojen historiaa.
Lähde Näkymätön Rastilan kartano -kävelylle
Näkymätön Rastilan kartano -kävelyllä tutustutaan hävinneisiin rakennuksiin, höyrylaivalaituriin, entisiin viljely- ja niittyalueisiin sekä paikalla menneinä vuosisatoina asuneiden ihmisten vaiheisiin.
Porslaxin ratsutila -kävely
Vuosaarelaisen Porslaxin ratsutilan rakennuksista yksikään ei ole enää nykypäivänä näkyvissä. Näkymätön Porslaxin ratsutila -kävely järjestetään lauantaina 13.5. kello 13–15.15.
Villa Bergbacka eli Villa Schetelig ennen ja nyt
Ramsinniemessä, Hiidenmaankadun merenpuoleisessa reunassa, kallion alapuolella, sijaitsee vuonna 1913 valmistunut Villa Schetelig, eli Villa Bergbacka.
Marielundin tila vuonna 1903 ja Ullas 1970
Vanhoissa kuvissa ollaan Marielundin tilalla sekä Ullaksen huvilalla.
Ennen vanhaan Rastilassa
Rastilassa kulki vielä 1960-luvulla hevosia. Lukijan vanhoissa kuvissa on elämänmenoa Rastilan seutuvilta.
Kun Pohjois-Vuosaarta rakennettiin
Vuoden 1965 ilmakuvassa näkyy Pohjois-Vuosaaren uusia rakennuksia sekä rakennustyömaita.
Hatustako nimet kaduille?
Vuosaaren katuja tallustellessaan ei aina tule ajatelleeksi, mistä ne nimet kaduille ja paikoille ovat tulleet, mikä on niiden nimeämisen taustalla ollut. Yleensä nimille löytyy ihan ymmärrettävä ja looginen peruste.
Mainoksia Vuosaari-lehdestä vuosilta 1966–1969
Artikkelissa on Vuosaari-lehden mainoksia vuodelta 1966–69.
Lauluveljien historiaa…
Helsingin Lauluveljien historia nivoutuu yhteen myös Vuosaareen historian kanssa.
Mainoksia Vuosaari-lehdestä vuosilta 1969–70
Artikkelissa on Vuosaari-lehden mainoksia vuodelta 1969–70.
Vanhojen vuosaarelaisten tapaaminen
Vanhat vuosaarelaiset – ennen vuotta 1963 Vuosaaressa (Nordsjö-Kallvikissa) syntyneet – kokoontuivat pakollisen koronatauon jälkeen perinteiseen tapaamiseensa Rastilan kartanoon Cafe Monami’hin lauantaina 17.9.
Sotahistoriallisia kävelykierroksia Vuosaaressa 3.9. ja 10.9.
Helsingin kävelyfestivaalien osana järjestetään lauantaina 3.9. kello 13.30 ja lauantaina 10.9. kello 13.30 sotahistoriallista kävelykierrosta Vuosaaressa, joiden oppaana toimii poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara.
Mainoksia Vuosaari-lehdessä vuonna 1966
Artikkelissa on Vuosaari-lehden mainoksia vuodelta 1966.
Vanhoissa kuvissa vuosaarelaislasten tapahtumia
Vanhoissa kuvissa on lasten partio- ja harrastustoimintaa Vuosaaressa.
Ostarielämää Vuosaaressa
Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022. Näyttelyssä esitellään myös Vuosaaren ostoskeskusten eli ostareiden elämää vanhaan aikaan.
Jani Toivokoski julkaisee kuvaamiaan paikallishistoriavideoita vuosaarelaisten iloksi
Maaliskuussa 1983 Vuosaareen muuttaneella Jani Toivokoskella, 45, on laaja kokemus kaupunginosan sisällä eri paikoissa asumisesta sekä työskentelystä. Vapaa-ajallaan hän digitoi ja editoi vanhoja Vuosaaresta kuvaamiaan videoita nettiin.
Uutinen vuosien takaa: Uusia kerhoja Vuosaaren nuorille – toimintaa myös varttuneemmille
Uutinen vuosien takaa -palstalla on uutinen Vuosaaressa aloitetuista harrastuskerhoista. Se on julkaistu Vuosaari-lehden 5.11.1965 ilmestyneessä numerossa.
Purjetie 1960-luvulla
1960-luvun postikortissa on ilmakuva Kangaslammen, Purje- ja Merikorttitien alueesta 1960-luvulta.
Vuosaaren hiekkaa
Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022.
Syytä muistaa Helsingin ilmapuolustusta talvella 1944
Ukrainan Kiovan sotatapahtumilla voi nähdä olevan yhtymäkohtia Vuosaarenkin historiaan. Artikkelissa kerrotaan Vuosaaren ilmatorjunnasta sekä muista suojautumiskeinoista, joita Vuosaaressa käytettiin Neuvostoliiton pommituksissa talvella 1944.
Kahvila Kampelan vanha sijainti
Lukijan kuvassa on Kahvila Kampela vanhalla paikallaan vuonna 2001.
Hartiapankkirakentaminen ja Vuosaaren silta näyttelyssä
Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022.
Uutinen vuosien takaa: Vuosaaren poliisin haastattelu vuodelta 1965
Uutinen vuosien takaa -palstalla on uutinen, joka on julkaistu Vuosaari-lehden 5.11.1965 ilmestyneessä numerossa.
Rastilan leirintäalue 1970-luvulla
Vanhoissa kuvissa on Rastilan leirintäalue 1970-luvulla.
56-vuotiaan Vuosaari-lehden vanhoja mainoksia
Ensimmäinen Vuosaari-lehti ilmestyi 5.11.1965, joten Vuosaari-lehti täytti juuri 56 vuotta. Artikkelissa on kasa lehdessä olleita mainoksia paikallisaviisin alkutaipaleelta.
OSA 3: Elämää entisaikojen Rastilassa
Vuosaaren historiapaikat -palstan Elämää entisaikojen Rastilassa -juttusarjan kolmannessa osassa kerrotaan kuvin Seija Mäkisen perheen elämästä Vuosaaressa 1950- ja 60-luvuilla.
OSA 2: Elämää entisaikojen Rastilassa
Vuosaaren historiapaikat -palstan Elämää entisaikojen Rastilassa -juttusarjan toisessa osassa kerrotaan lapsena Vuosaaressa asuneen Seija Mäkisen Ensio-isän saapumisesta Vuosaareen sekä perheen perustamisesta Vuosaareen 1940- ja 50-lukujen vaihteessa.
Kallvikin laivalaiturissa vuonna 1909
Vuoden 1909 kuvassa on Kallvikin laivalaiturissa Sylvia-alus.
OSA 1: Elämää entisaikojen Rastilassa
Vuosaaren historiapaikat -palstalla on Elämää entisaikojen Rastilassa -juttusarjan avausosa, jossa esitellään lapsena Vuosaaressa asuneen Seija Mäkisen Bertta-äidin puolen suvun saapuminen Rastilaan kotialbumin kuvin.
Hiihtoa Kallvikinniemessä pääsiäisenä 1923
Vanhoissa kuvissa nuoret laskevat suksilla mäkeä Kallvikinniemen Åsan tilalla pääsiäisenä 1923.
Ulappasaarentietä 70-luvulla
Vanhoissa kuvissa 1970-luvulta näkyy Ulappasaarentien terassitalot sekä Shellin pääkonttori.
As Oy Babord Merikorttikujalla täytti 50 vuotta
Fastighets Ab Babord Merikorttikuja 6:ssa vietti maanantaina 2.11. 50-vuotisjuhliaan. Merkkipäivää juhlistettiin yhteisellä maljannostolla taloyhtiön pihamaalla.
Kerhotalo Saseka – pala Vuosaaren lähihistoriaa
Kallahdessa sijaitseva Saseka-talo on merkittävä osa Vuosaaren lähihistoriaa. Nykyisin kerhotalona toimiva rakennus on vuonna 1938 Vuosaaressa aloittaneen Sasekan kevytbetonitehtaan entinen ruokala.
Rastilalaisen urheiluseura RIF:n kulta-aika oli 1950-luvulla
Rastilassa toimi aikoinaan oma urheiluseura, 1948 perustettu Rastböle idrottsförening eli lyhennettynä RIF. Jutussa kaksi RIF:n entistä jäsentä kertoo tästä sympaattisesta kyläseurasta.
1. maailmansodan aikaiset linnoitteet heikossa kunnossa
Vuosaaresta löytyy 1. maailmansodan aikaisia linnoitteita. Helsinkiä ympäröineen maalinnoituksen rakenteita on Mustavuoressa, ja rannikon ympärillä olleeseen merilinnoituksen kuulunut tykkipatteri löytyy Skatanniemestä Uutelasta.
Vuosaarta 1900-luvun vaihteessa
Vuosaarelaisen Jan-Olof Sillman arkistoista löytyi historian havinaa, nimittäin 1900-luvun vaihteen kuvia.
1950–1960-lukujen vuosaarelaisia rientoja
Vuosaaren kulttuurielämä oli jo 1950-luvulla vilkasta, ja monen vuosaarelaisen elämä pyöri silloisen Sasekan tehtaan ympärillä. Pirkko Kuuslahden lähettämissä vanhoissa kuvissa palataan 1950–1960-lukujen rientoihin.
Vanhat vuosaarelaiset jälleen koolla
Rastilan kartanolle kokoontui lauantaina 7.9. noin 80 entistä vuosaarelaista vaihtamaan kuulumisia ja muistelemaan menneitä.
Mies ja torppa – erottamattomat
Oskar Dahlströmillä ja Omenamäen torpalla on pitkä ja mielenkiintoinen yhteinen historia takanaan. Mies on käynyt entisellä kotitalollaan vuosikymmenet pitämässä huolta paikoista.
Mielenkiintoista kotiseutuhistoriaa koululaisille
Maj-Britt Ostrow asui Vuosaaren kartanon alueella vuodesta 1957 vuoteen 1975. Hän osallistui tänä keväänä vuosaarelaisten ala-astelaisten teemaviikkoon kertomalla Vuosaaren historiasta ja kehityksestä.