
Vuosaaren Eteläinen ostoskeskus valmistui Punakiventien ja Vuosaarentien risteykseen vuonna 1967. Ostari purettiin vuonna 2003. Artikkelissa kerrotaan kuvin ja sanoin ostarin historiasta.
Vuosaaren Eteläinen ostoskeskus valmistui Punakiventien ja Vuosaarentien risteykseen vuonna 1967. Ostari purettiin vuonna 2003. Artikkelissa kerrotaan kuvin ja sanoin ostarin historiasta.
Vuosaaren kolmas ostoskeskus valmistui vuonna 1967 Ulappasaarentie 2:een. Ostari sai nimikilvassa nimekseen Vuokeskus. Nykyisin ostarin paikalla on asuinkerrostalo ja Alepa.
Aurinkolahden rannan maisemat ovat muuttuneet huomattavasti 25 vuoden aikana, kuten kuvaparista näkyy.
Vuosaaren seurakunnan tilapäiskirkko eli ”Vanerikirkko” valmistui Merikorttitie 9:ään vuonna 1969. Tilapäiskirkon paikalle osoitteeseen Purjetie 10/Merikorttitie 9 rakennettiin kaksi asuinkerrostaloa vuonna 2012.
Vanhoissa kuvissa ollaan Vuosaaren sillan avajaisissa 1.7.1966.
Vanhassa kuvassa on Vilholan tyttöjä pihalla vuonna 1957. Vilholan talot olivat Sasekan tehtaan työntekijöiden 2-kerroksiset talot nykyisen Airoparintie 1–3:n paikalla.
Iloinen puheensorina ja jälleennäkemisen riemu täytti Rastilan kartanon salit, kun noin viisikymmentä entistä ja nykyistäkin vuonna 1963 tai sitä ennen Vuosaaressa asunutta vanhaa vuosaarelaista kokoontui lauantaina 21.9. yhteiseen iltaan muistelemaan menneitä.
Kuvassa lukija Krister Sanmarkin todennäköisesti vuonna 1999 nykyisestä Aurinkolahdesta ottama kuva, jossa näkyy ravintola Vilamo saunarakennuksineen. Samassa artikkelissa kuva vuoden 2024 tilanteesta.
Vuosaaren lukion ylioppilasjuhlassa lauantaina 1.6. lakin sai ennätysmäärä tuoreita ylioppilaita, yhteensä 146 lakkipäätä. Samassa tilaisuudessa juhlittiin vuonna 1974 eli 50 vuotta sitten Vuosaaren yhteiskoulusta (VYK) valmistuneita riemuylioppilaita.
Sanomatalon Mediatorilla (Töölönlahdenkatu 2) on nähtävillä Kolmen yön ihme – Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 -näyttely, joka kertoo helmikuussa 1944 Helsinkiin kohdistuneista Neuvostoliiton suurpommituksista.
Vuosaari-lehden arkistokuvissa on liikuntatapahtumia Heteniityn urheilukentän ympäristössä 1960- ja 70-luvulla.
Vanhassa kuvassa on Rastilan kartano noin vuonna 1900 ja nykyisin vuonna 2024.
Vuosaaren vanhin suomenkielinen yhdistys, Vuosaaren Marttayhdistys – myöhemmin Vuosaaren Martat – perustettiin 5.3.1953. Yhdistyksen historia tallennettiin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kirjan kansien väliin.
Artikkelissa muistellaan Vuosaari-lehden arkistokuvien kautta edesmenneen Martti Ahtisaaren vierailuja Vuosaaressa niin presidenttinä kuin presidentin viran jälkeenkin.
Kuvissa on urakoitsija Jalo Syvähuokon huvila Hietalan puutarha Aurinkolahdessa 1920-luvulla ja nykypäivänä.
Artikkelissa kerrotaan Vuosaaren taitelijatalon ja sen viereisen Villa Lill Kallvikin historiasta.
Vanhassa kuvassa on nykyisen Vuosaaren kirkon kohdilla sijainnut Marielundin tila.
Lukijan vanhassa kuvassa ollaan Rastilan leirintäalueella 1960- ja 70-lukujen vaihteessa.
Vanhassa kuvassa ollaan Ulappasaarentien ja Vuosaarentien risteyksessä vuonna 1974
Vuosaaren Martat täytti 70 vuotta maaliskuussa 2023. Vuonna 1953 perustetun Vuosaaren vanhimman suomenkielisen yhdistyksen toiminta on ollut vireää läpi vuosikymmenten. Artikkelissa käydään läpi Vuosaaren Marttojen historiaa.
Näkymätön Rastilan kartano -kävelyllä tutustutaan hävinneisiin rakennuksiin, höyrylaivalaituriin, entisiin viljely- ja niittyalueisiin sekä paikalla menneinä vuosisatoina asuneiden ihmisten vaiheisiin.
Vuosaarelaisen Porslaxin ratsutilan rakennuksista yksikään ei ole enää nykypäivänä näkyvissä. Näkymätön Porslaxin ratsutila -kävely järjestetään lauantaina 13.5. kello 13–15.15.
Ramsinniemessä, Hiidenmaankadun merenpuoleisessa reunassa, kallion alapuolella, sijaitsee vuonna 1913 valmistunut Villa Schetelig, eli Villa Bergbacka.
Vanhoissa kuvissa ollaan Marielundin tilalla sekä Ullaksen huvilalla.
Rastilassa kulki vielä 1960-luvulla hevosia. Lukijan vanhoissa kuvissa on elämänmenoa Rastilan seutuvilta.
Vuoden 1965 ilmakuvassa näkyy Pohjois-Vuosaaren uusia rakennuksia sekä rakennustyömaita.
Vuosaaren katuja tallustellessaan ei aina tule ajatelleeksi, mistä ne nimet kaduille ja paikoille ovat tulleet, mikä on niiden nimeämisen taustalla ollut. Yleensä nimille löytyy ihan ymmärrettävä ja looginen peruste.
Artikkelissa on Vuosaari-lehden mainoksia vuodelta 1966–69.
Helsingin Lauluveljien historia nivoutuu yhteen myös Vuosaareen historian kanssa.
Aurinkolahdessa vuoden verran asunut tubettaja Igor Parri, 37, tutkii ja esittelee netissä maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia linnoitteita. Vuosaarestakin näitä kohteita löytyy useammastakin paikasta.
Yhden talon taloyhtiö Merikorttitie 14 täytti keväällä 50 vuotta, talon pyöreitä päästiin juhlimaan syyskuun lopussa.
Asunto-osakeyhtiö Säästöniemi eli Vuosaaren Ulappasaarentiellä sijaitsevat veistokselliset terassitalot rakennettiin 1969–71, joten 50 vuotta tuli täyteen jo muutama vuosi sitten. Koronapandemian vuoksi juhlia päästiin viettämään vasta nyt.
Artikkelissa on Vuosaari-lehden mainoksia vuodelta 1969–70.
Vanhat vuosaarelaiset – ennen vuotta 1963 Vuosaaressa (Nordsjö-Kallvikissa) syntyneet – kokoontuivat pakollisen koronatauon jälkeen perinteiseen tapaamiseensa Rastilan kartanoon Cafe Monami’hin lauantaina 17.9.
Vuotalon gallerian Aika kuvia -valokuvanäyttelyn yhteyteen on lisätty näyttely Vuosaari-postikorteista ja 1965–1970-lukujen LP-levyjen kansista.
Artikkelissa on Vuosaari-lehden mainoksia vuodelta 1966.
Vanhoissa kuvissa on lasten partio- ja harrastustoimintaa Vuosaaressa.
Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022. Näyttelyssä esitellään myös Vuosaaren ostoskeskusten eli ostareiden elämää vanhaan aikaan.
Maaliskuussa 1983 Vuosaareen muuttaneella Jani Toivokoskella, 45, on laaja kokemus kaupunginosan sisällä eri paikoissa asumisesta sekä työskentelystä. Vapaa-ajallaan hän digitoi ja editoi vanhoja Vuosaaresta kuvaamiaan videoita nettiin.
Uutinen vuosien takaa -palstalla on uutinen Vuosaaressa aloitetuista harrastuskerhoista. Se on julkaistu Vuosaari-lehden 5.11.1965 ilmestyneessä numerossa.
1960-luvun postikortissa on ilmakuva Kangaslammen, Purje- ja Merikorttitien alueesta 1960-luvulta.
Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022.
Ukrainan Kiovan sotatapahtumilla voi nähdä olevan yhtymäkohtia Vuosaarenkin historiaan. Artikkelissa kerrotaan Vuosaaren ilmatorjunnasta sekä muista suojautumiskeinoista, joita Vuosaaressa käytettiin Neuvostoliiton pommituksissa talvella 1944.
Ex-jääkiekkotähti Juha Lindin ura alkoi Vuosaaren pieniltä luistinradoilta ja kaukaloista. Urheilu vei itähelsinkiläisenä itseään pitävän Lindin aina NHL:ään saakka. Entisen maajoukkuepelaajan Vuosaari-muistoja ja nykykuulumisia ruoditaan pitkässä haastattelussa.
Lukijan kuvassa on Kahvila Kampela vanhalla paikallaan vuonna 2001.
Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022.
Uutinen vuosien takaa -palstalla on uutinen, joka on julkaistu Vuosaari-lehden 5.11.1965 ilmestyneessä numerossa.
Vanhoissa kuvissa on Rastilan leirintäalue 1970-luvulla.
Ensimmäinen Vuosaari-lehti ilmestyi 5.11.1965, joten Vuosaari-lehti täytti juuri 56 vuotta. Artikkelissa on kasa lehdessä olleita mainoksia paikallisaviisin alkutaipaleelta.
Vuosaari-lehti onnistui tavoittamaan haastattelua varten talvisodassa Uutelassa toimineen viimeisen elossa olevan ilmavalvontalotan, 97-vuotiaan Gretel Liinamäen. Hän oli ilmavalvontatehtävissä Uutelassa sijainneessa ilmavalvontatornissa.
Vuosaaren historiapaikat -palstan Elämää entisaikojen Rastilassa -juttusarjan kolmannessa osassa kerrotaan kuvin Seija Mäkisen perheen elämästä Vuosaaressa 1950- ja 60-luvuilla.
Vuosaaren historiapaikat -palstan Elämää entisaikojen Rastilassa -juttusarjan toisessa osassa kerrotaan lapsena Vuosaaressa asuneen Seija Mäkisen Ensio-isän saapumisesta Vuosaareen sekä perheen perustamisesta Vuosaareen 1940- ja 50-lukujen vaihteessa.
Vuoden 1909 kuvassa on Kallvikin laivalaiturissa Sylvia-alus.
Vuosaaren historiapaikat -palstalla on Elämää entisaikojen Rastilassa -juttusarjan avausosa, jossa esitellään lapsena Vuosaaressa asuneen Seija Mäkisen Bertta-äidin puolen suvun saapuminen Rastilaan kotialbumin kuvin.
Vanhoissa kuvissa nuoret laskevat suksilla mäkeä Kallvikinniemen Åsan tilalla pääsiäisenä 1923.
Vanhoissa kuvissa 1970-luvulta näkyy Ulappasaarentien terassitalot sekä Shellin pääkonttori.
Tuomo Holopaisen itsenäisyyspäivä-kirjoituksessa kerrataan, kuinka Suomen historiassa on vietetty jouluja ennenkin poikkeusoloissa.
Helsingin kaupunginmuseon ilmakuvassa on Vuosaarta vuonna 1971.
Vuosaaren historiapaikat -palstalla kerrotaan toisen maailmansodan Helsingin suurpommituksista, joiden aikana myös Vuosaari sai osansa neuvostolentokoneiden pommeista. Yhden Rastilaan pudonneen pommin tarina on mielenkiintoinen, sillä sen kuoresta tehtiin ruokakello.
Ilmakuvassa vuodelta 1972 näkyy Uutelan Mustalahden venesatama.
Kallahdessa sijaitseva Saseka-talo on merkittävä osa Vuosaaren lähihistoriaa. Nykyisin kerhotalona toimiva rakennus on vuonna 1938 Vuosaaressa aloittaneen Sasekan kevytbetonitehtaan entinen ruokala.
Rastilassa toimi aikoinaan oma urheiluseura, 1948 perustettu Rastböle idrottsförening eli lyhennettynä RIF. Jutussa kaksi RIF:n entistä jäsentä kertoo tästä sympaattisesta kyläseurasta.
Vuosaaresta löytyy 1. maailmansodan aikaisia linnoitteita. Helsinkiä ympäröineen maalinnoituksen rakenteita on Mustavuoressa, ja rannikon ympärillä olleeseen merilinnoituksen kuulunut tykkipatteri löytyy Skatanniemestä Uutelasta.
Porvarinlahden silta keväällä 1974. Takana olevassa rinteessä oli vielä 1960-luvulla metsänvartijan mökki, joka tuhoutui tulipalossa. Vasemmalla puolella olevan lammikon reunasta on louhittu marmoria. Porvarinlahti on ollut aina hyvä ja suosittu onkipaikka, johon kalat nousevat keväisin kutemaan. Kuva: Juhani Greinert Porvarinlahti nykyisin. Jalankulkijoiden pikkusilta on korvattu kaarisillalla. Takana sataman rautatiesilta ja Labbackan rautatietunnelin suuaukko. Tunnelilla on…
Helsingin kaupunginmuseon kuvassa näkyy Kangaslammella leikkiviä tyttöjä vuonna 1970.
Purjetiellä oli aikoinaan Elannon elintarvikekauppa. Vanhoissa kuvissa on kaupparakennus vielä pystyssä ja Purjetielle kaatunut Koffin kalja-auto.
Vuosaaren keskusta on muuttunut suuresti viime vuosikymmeninä ja muuttuu tulevinakin merkittävästi. Kuvakooste ilmakuvista vuosilta 1970, 1996 ja 2016.
Vuosaari-lehden arkistokuvissa näkyy Pohjoisen ostoskeskuksen ja Kangaslammen seutua ennen vanhaan.
Vuosaarelaisen Jan-Olof Sillman arkistoista löytyi historian havinaa, nimittäin 1900-luvun vaihteen kuvia.
Vuosaaren Urheilutalon vihkiäisiä vietettiin 2.2.1980. Silloin nähtiin monenlaisia esityksiä ja juhlallisuuksia.
Vuosaaren ensimmäiset yhdistykset olivat ruotsinkielisiä, kuten Nordsjö Martaförening, Nordsjö Ungdomsförening ja Nordsjö Sångkör.
Lukijan kuvassa vuodelta 1958 ollaan Marielundin tilalla, jonka paikalla sijaitsee nykyään Vuosaaren kirkko.
Vuosaaren kulttuurielämä oli jo 1950-luvulla vilkasta, ja monen vuosaarelaisen elämä pyöri silloisen Sasekan tehtaan ympärillä. Pirkko Kuuslahden lähettämissä vanhoissa kuvissa palataan 1950–1960-lukujen rientoihin.
Oskar Dahlströmillä ja Omenamäen torpalla on pitkä ja mielenkiintoinen yhteinen historia takanaan. Mies on käynyt entisellä kotitalollaan vuosikymmenet pitämässä huolta paikoista.
Vanhassa postikortissa Satamasaarentien–Koukkusaarentien talot ovat valmistumassa noin vuonna 1966–67.
Vuosaaren Urheilu- ja Askarteluseura r.y. myi muun muassa tällaisia postikortteja 1960-luvulla paikallisen nuorisotyön hyväksi. Seura oli perustettu käynnistämään ja tukemaan juuri valmistuneen uuden Vuosaaren harrastustoimintoja.
Vuosaaren Urheilu- ja Askarteluseura r.y. myi muun muassa tällaisia postikortteja 1960-luvulla paikallisen nuorisotyön hyväksi. Seura oli perustettu käynnistämään ja tukemaan juuri valmistuneen uuden Vuosaaren harrastustoimintoja.
Torstaina 8.2. 1968 ilmestynyt Vuosaari-lehti uutisoi nuorisohuligaanien hurjasta rähinästä koululla.
Palstalla julkaistaan Vuosaari-lehden lehtileikkeitä menneiltä vuosilta. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 5.11.1965.